Merkkihenkilöitä Haapaniemen Kadettikoulun historiassa

Eversti Yrjö Maunu (Göran Magnus) Sprengtporten, 1740-1819

Yrjö Maunu Sprengtportenin suurena tavoitteena oli luoda maahamme oma armeija, joka olisi soveltunut toimintaan suomalaisissa maasto-oloissa. Virka-puustellissaan Ristiinan Brahenlinnassa hän piti omilla varoillaan yllä yksityistä sotakoulua, jossa annettiin opetusta sotilasuralle aikoville pojille. Tämän ansiosta hän sai osakseen alaistensa ja koko suomalaisen upseeriston kunnioituksen ja ihailun.

Sprengtporten on kiistelty hahmo oman aikansa kahden pohjoiseurooppalaisen suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, historiassa. Hän syntyi Porvoossa ja loi merkittävän sotilasuran osallistumalla seitsenvuotiseen sotaan (1756-1763) kuninkaallisen Ruotsin armeijan palveluksessa ja Kustaan sotaan (1788-1792) Venäjän keisarillisen armeijan palveluksessa.

Vuonna 1775 Sprengtporten ylennettiin everstiksi ja nimitettiin Savon Prikaatin komentajaksi. Tässä tehtävässään hän kehitti Suomen puolustusta monin tavoin ja toimi aloitteellisesti maavoimien upseerikoulutuksen käynnistämi-seksi.

Vuonna 1786 Sprengtporten siirtyi keisarinna Katariina II:n kutsusta Venäjän palvelukseen. Hän osallistui Kustaan sotaan kenraalimajuriksi ylennettynä ja haavoittui luodista, jonka ampujan kerrotaan olleen joku hänen entisen Savon Prikaatinsa miehistä. Sota merkitsi Sprengtportenille myös lopullista välirikkoa Ruotsin kanssa. Vuonna 1790 Turun hovioikeus tuomitsi hänet poissaolevana kuolemaan maanpetturuudesta.

Suomen sodassa (1808 -1809) jalkaväenkenraali Sprengtporten oli venäläisten sotastrategian pääsuunnittelija. Sota lopetti yli 500 vuotta kestäneen ruotsinvallan ajan Suomessa. Sen tuloksena Suomesta tuli Venäjän autonominen suurherttuakunta ja Sprengtportenista sen ensimmäinen kenraalikuvernööri. Kiitokseksi suurista ansioistaan hän sai kreivin arvonimen.

Kenraalikuvernöörin tehtävästä erottuaan Sprengtporten eli loppuelämänsä yksityishenkilönä. Hän kuoli Pietarissa lokakuussa 1819.

Everstiluutnantti Samuel Möller, 1743-1815

Samuel Möller tunnetaan Suomen ensimmäisenä sotilaspedagogina. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1767. Kolme vuotta myöhemmin hän päätti ryhtyä sotilauralle ja lähti Tukholmaan opiskelemaan linnoitusoppia.

Opintonsa päätettyään Möller palveli Haapaniemen Kadettikoulussa aluksi opettajana ja vuosina 1782-1799 koulun johtajana ja linnoitusopin yliopettajana. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1799, mutta palasi Haapaniemeen Suomen sodan jälkeen ja jatkoi työtään opettajana aina vuoteen 1814. Möllerin ura suomalaisen upseerikoulutuksen uranuurtajana kesti näin yli kolme vuosikymmentä.

Tapahtumakalenteri - Rantasalmella tapahtuu