Juuret Rantasalmella

Pappilan puro
Kuva: Lampén, Pappilan lapset, Otava 1929

Äiti, Selma Adolfina Ottelin
Kuva: Lampén, Pappilan lapset, Otava 1929

Isä, teologian tohtori Johan Kristian Lampén
Kuva: Lampén, Pappilan lapset, Otava 1929

"Pappilan lapset” ikäjärjestyksessä olivat Augusta, Walter, Arnold, Ernst, Selma, Fanny, Anna ja Arvid.
Kuva: Lampén, Pappilan lapset, Otava 1929

Rantasalmelainen pappila, poikavuosien kasvuympäristö, merkitsi Lampénille samaa kuin Iisalmen pappila Juhani Aholle. Ernst Lampén muutti perheensä mukana 4-vuotiaana Kuopiosta Rantasalmelle, jonne hänen isänsä teologian tohtori Johan Kristian Lampén siirtyi kirkkoherraksi. Äiti oli Selma Adolfina Ottelin. Perheen yhdeksästä lapsesta vanhin Werner kuoli jo 1863 nelivuotiaana. ”Pappilan lapset” Augusta, Walter, Arnold, Ernst, Selma, Fanny, Anna ja Arvid. Heistä Fanny ja Anna syntyivät Rantasalmella.

Johan Kristian Lampén on haudattu Rantasalmelle ja samassa haudassa lepää myös pojista Arnold, joka kuoli Kuopion kasarmilta tarttuneeseen keuhkotautiin. Äiti Selma kuoli 83-vuotiaan v. 1921 ja on haudattu Helsinkiin.

Ernst Lampén avioitui kypsässä iässä Lyydia Dagmar Sieväsen kanssa. Avioliitto kesti vain kaksi vuotta, 1925-26, ja siitä syntyi poika Erkki. Lanpénilla oli myös ottolapsi, Impi Maria Tiihonen. Avioliiton päätyttyä Lampén jatkoi toimeliasta elämäänsä kunnes se 2.4.1938 päättyi sydänkohtaukseen. Lampén haudattiin Helsingin Hietaniemeen äitinsä viereen

Ernst Lampén kuvailee vanhempiaan: ”Isäni oli toisella tavalla herännyt kuin körttiläiset, enemmän helleeni kuin heprealainen. Olihan hän opettanut Viipurin ja Kuopion kymnaaseissa myös vanhoja klassillisia kieliä. Teologina hän oli hyvin vapaamielinen, joka ilmeni hänen lausunnoissaan valtiopäivillä, mutta erityisesti hänen yksityisissä rippikouluissaan. Valtiopäivillä arkkipiispa terävästi huomautti häntä tästä vapaamielisyydestä.

Isäni oli syntynyt talollisen poikana Hollolassa v. 1821. Hänen isäänsä sanottiin talon nimen mukaan Iso-Keisariksi, jolla nimellä tämä sai muuttokirjan Porvooseen. Mutta ruotsalaisessa kaupungissa ei sellainen nimi käynyt, jonka takia hän pyysi nimekseen Lampén, koska suku alkujaan oli kotoisin Lammin pitäjästä.

Olisi luullut, että isäni, entisen talollisen poikana, olisi mainiosti viihtynyt Rantasalmen talollisten parissa. Mutta niin ei ollut asian laita. Ei niin, että hän olisi ollut kenenkään kanssa riidassa – hän oli rauhaa intohimoisesti rakastava mies – tai että hän olisi ollut luonteeltaan koppava. Päinvastoin, hän oli hiljainen, kaikille kohtelias demokraatti, mutta hänellä ei ollut mitään heille sanottavaa. Hän oli Kiialassa koko kasvuikänsä keskustellut tieteestä ja taiteesta, kuulunut seurapiireihin, joissa Runeberg soitti ensimmäistä viulua. Rahvaan seurassa hän kävi mykäksi mutta kun hän joutui aatetovereidensa seuraan, ei ollut iloisempaa ja räiskyvämpää miestä tavattavissa. Hän sai nyrpeimmänkin seuran ilakoimaan.

Isäni oli lyhyenläntä, lihava mies. Hänen tukkansa oli kiiltomusta ja kähärä.

Äitini oli hyvin uskovainen ihminen, korkeakirkollinen, taipuen hieman evankeliseen hedbergiläisyyteen, musikaalinen, sen ajan ihmiseksi näppärä pianisti”. Äidiltään, joka oli vaaleverinen täysgermaani, Ernst muiden lasten tavoin peri ennen kaikkea musikaalisuutensa.

Kaikki hänen jälkeläisensä ovat olleet musiikin ja laulun rakastajia, soololaulajia, pianisteja, viulusoittajia ja laulunjohtajia.”

Tapahtumakalenteri - Rantasalmella tapahtuu