Säästövapaat voivat vaikuttaa Eloisan palveluihin

Syksyn ja loppuvuoden aikana Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan palveluissa voi olla viivettä säästövapaiden vuoksi.

Kesälomakauden jälkeen toimialueilla tullaan toteuttamaan toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstö pystyy pitämään vuosilomia ja säästövapaita. Toimet suunnitellaan siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa palvelujen käyttäjille. Toimet voivat aiheuttaa toimipisteiden lyhytaikaisia sulkuja tai palveluissa olevia viiveitä.

Säästövapaat toteutetaan siten, että ne ovat vapaaehtoisia eivätkä missään tilanteessa tule vaarantamaan asiakas- tai potilasturvallisuutta.

Eloisassa on käynnissä jo neljännet yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on osaltaan löytää säästöjä aluevaltuuston asettamiin tavoitteisiin pääsemiseksi.  Aluevaltuusto hyväksyi kesäkuussa yhteensä 39 miljoonan euron toimialakohtaiset vuosille 2025-2026 kohdistuvat sopeuttamistavoitteet.


https://etelasavonha.fi/2024/08/22/tiedote-22-8-2024-saastovapaat-voivat-vaikuttaa-eloisan-palveluihin/



 

Eloisa kysyy asiakkailtaan säästöehdotuksia

Asiakkaat ja muut asiasta kiinnostuneet saavat esittää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisalle ehdotuksia talouden tasapainottamiseksi. Ehdotuksia voi antaa kuka tahansa kahden viikon ajan.

  • Johtajia on jo vähennetty kolmannekseen ja päälliköitä puolella. Viime vuoden kovimmat leikkaukset kohdistuivat tukitoimintoihin eli konsernipalveluihin. Seuraavaksi meidän on käytävä huolella läpi, miten voisimme vähentää asiakkaille tuottamiemme palvelujen kustannuksia. Tähän vaativaan tehtävään haluamme myös asiakkailtamme ideoita, kertoo konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Säästöjen taustalla on valtion liian niukka rahoitus suhteessa hyvinvointialueen kasvaneisiin menoihin, joita lisäävät alueen ihmisten palvelutarpeen kasvu ja palvelujen kohonneet kustannukset.

Eloisassa on käynnissä jo neljännet yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on osaltaan löytää säästöjä aluevaltuuston asettamiin tavoitteisiin pääsemiseksi.  Aluevaltuusto hyväksyi kesäkuussa yhteensä 39 miljoonan euron toimialakohtaiset vuosille 2025-2026 kohdistuvat sopeuttamistavoitteet. Samaan aikaan Eloisa myös neuvottelee vuokraamiensa tilojen sopimuksia uudelleen säästöjen löytämiseksi.

  • Valtion rahoitukseen voimme vaikuttaa valitettavan vähän, mutta omaan toimintaamme voimme vaikuttaa hyvin paljon enemmän. Asiakkaidemme apu voi olla tässäkin asiassa merkittävä, Sipilä uskoo.

Etelä-Savon hyvinvointialueen taseessa on vuoden 2023 tilinpäätöksessä 34,4 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää.  Vuoden 2024 tammi-maaliskuun toteumaan perustuvan osavuosikatsauksen tulosennuste on kuluvan vuoden talousarvion 49,2 miljoonan euron alijäämää hieman parempi eli 40,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ennusteenkin mukainen, hieman talousarviota parempi toteuma tarkoittaisi kuitenkin edelleen noin 75 miljoonan euron kumulatiivista alijäämää vuoden 2024 tilinpäätöksessä.

Huhtikuun lopulla julkaistut päivitetyt hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat kiristävät entisestään Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevien vuosien talousnäkymiä.

Kansalaisten ehdotuksia otetaan Eloisan nettisivuilla 8.9.2024 saakka.

Kyselylomake löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/S/511C611C9042E365

Ehdotuksia voi lähettää myös postitse tai sähköpostitse kirjaamoon 8.9.2024 saakka (kirjaamo@etelasavonha.fi) tai osoitteeseen Kirjaamo Porrassalmenkatu 35-37, 50100 Mikkeli. Sähköpostin Aihe-kenttään tai kirjekuoreen tulee merkitä sana ”Säästöehdotus”.



 

Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus tähtää hyvinvointialueiden strategiseen kumppanuuteen

Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus on valmis hyvinvointialueiden aluevaltuustojen hyväksyttäväksi syksyn 2024 aikana. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on strateginen kumppanuus, joka tuottaa kaikille yhteistyöalueen hyvinvointialueille lisäarvoa ja edistää samalla koko yhteistyöalueen etua. 

Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet pystyvät tiiviiseen yhteistyöhön. Yhteistyöllä turvaamme kaikkein vaativimmat erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut alueellamme. Samalla peruspalvelut voidaan järjestää edelleen mahdollisimman lähellä asukkaita, kertovat aluehallitusten puheenjohtajat Heikki Laukkanen, Maria Kaisa Aula, Juha Mustonen ja Riitta Raatikainen.

Aluehallitusten puheenjohtajat pitävät hyvinvointialueiden yhdistämisestä käytävää keskustelua tarpeettomana.

– Yhteistyöalue mahdollistaa viisaan ja kustannusten nousua hillitsevän työnjaon, puheenjohtajat toteavat.

Sujuva yhteistyö ja yhteinen tahtotila määrittivät sopimuksen valmistelua 

Koska päätettävänä on nyt Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus, on myös sopimusprosessi ollut merkityksellinen. Se on luonut yhteistyörakenteita ja yhtenäisiä käytäntöjä yhteistyöalueen hyvinvointialueiden sekä hyvinvointialueiden ja ministeriöiden kesken. Nämä rakenteet ja käytännöt edistävät laadukasta yhteistyötä tulevaisuudessa ja luovat hyvät edellytykset yhteistyösopimuksen uudistamiselle seuraavalla valtuustokaudella.

Valmistellulla yhteistyösopimuksella vastataan lainsäädännössä asetettuihin tavoitteisiin. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen lisäksi tavoitteena on hyvinvointialueiden strateginen kumppanuus, joka tuottaa kaikille yhteistyöalueen hyvinvointialueille lisäarvoa ja edistää koko yhteistyöalueen etua. Yhteistyöllä pyritään välttämään epätarkoituksenmukaista hyvinvointialueiden keskinäistä kilpailua.

Sopimuksella tavoitellaan toiminnallisten hyötyjen lisäksi säästöjä. Odotettavissa on, että merkittävimmät taloudelliset hyödyt löytyvät yhteishankinnoista sekä yhteistyöstä sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien saralla.

Yhteistyösopimuksen keskeisiä sisältöjä ovat muuan muassa:

  • Hyvinvointialueiden yhteinen tavoite on, että Itä-Suomen yhteistyöalueen nimi muutetaan tulevaisuudessa Järvi-Suomen yhteistyöalueeksi.
  • Kuopion yliopistollisen sairaalan kansallista asemaa tulee vahvistaa ja varmistaa, että jokaisella hyvinvointialueella on jatkossakin oma laajan päivystyksen keskussairaala.
  • Itä-Suomen yhteistyöalue laatii erikoissairaanhoidon työnjakoselvityksen vuoden 2025 aikana. Selvityksessä huomioidaan kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi ja käynnissä oleva lainsäädäntövalmistelu. Nykyistä työnjakoa ei nyt hyväksyttävässä sopimuksessa esitetä muutettavaksi.
  • Yhteishankintoja ja hankintayhteistyötä lisätään. Tavoitteena on parantaa hankintojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteistyötä lisätään ennen kaikkia aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa sekä tukipalveluissa.
  • Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä tiivistetään yhteistyöalueen hyvinvointialueiden ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kesken.

 

Hyvinvointialueet on lainsäädännöllisesti jaettu viiteen yhteistyöalueeseen. Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet. Jokaisen yhteistyöalueen on laadittava yhteistyösopimus valtuustokausittain ja kunkin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyy sopimuksen. Itä-Suomen yhteistyöalueella ensimmäisenä yhteistyösopimusta käsitellään hyvinvointialueiden toimielimissä syksyn 2024 aikana. 

Liitteet: Itäisen yhteistyöalueen yhteistyösopimusluonnos