Etelä-Savon pelastuslaitos tiedottaa:
Haukivedellä Rantasalmella sattui 18.8. öljyvahinko, jota Etelä-Savon pelastuslaitos hälytettiin hoitamaan. Pelastusryhmänjohtaja Jari Pitkonen tajusi nopeasti, että droonista olisi öljyvahingon tiedustelussa merkittävää hyötyä ja kutsui sitä ohjaamaan vanhemman pelastajan Alan O’Learyn. Tämä puolestaan osasi hyödyntää lämpökamerakuvausta, jonka avulla öljyn keräystä voitiin jatkaa läpi yön.
Rahtialuksessa olleesta säiliöstä oli vuotanut satoja litroja moottoriöljyä aluksen kannelle ja vesistöön, kun alus oli matkalla Savonlinnasta Varkauteen. Merkittävimmät öljyvuotoalueet paikannettiin Savonlinnan Järvipelastajien ja pelastuslaitoksen kartoituksen sekä rahtialukselta saatujen reittitietojen pohjalta Vuorisaaren ja Lehtikiukaan välille sekä Voinsalmen ja Repomäen kylien rannoille.
– Heti tehtävän alkuvaiheessa tuli mieleen, että drooni pitää saada käyttöön, koska öljyä on niin laajalla alueella. Soitin Alanille, joka oli Sulkavalla työvuorossa, että sinua tarvitaan UAS-käyttäjäksi, Pitkonen kertoo.
UAS viittaa miehittämättömään ilma-alusjärjestelmään. Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit eivät toistaiseksi ole kuuluneet Etelä-Savon pelastuslaitoksella sammutusauton vakiokalustoon. Savonlinnan pääpaloasemalla drooni lisättiin sammutusautoon viime keväänä, jotta se on aina tarvittaessa mukana.
Ilma-alus tarvitsee toimiakseen tukikohdan eli lähtö- ja laskeutumisalustan. O’Leary perusti sellaisen ensiksi öljyntorjunta-alueella olevalle luodolle, koska öljyntorjunta-aluksessa, jossa hän ensin työskenteli, ei ollut tukikohdan vaatimaa tilaa. Siirryttyään toiseen hiukan suurempaan alukseen hän sai sieltä tukikohdalle sopivan paikan.
Tukikohdan sijainti ei sinänsä vaikuttanut tiedustelun tehokkuuteen, mutta droonin akkujen vaihto vaati erillisen käynnin luodolla. Miehet innovoivatkin jo seuraavaa askelta droonin käytön jatkokehitystä varten: aluksen kaiteeseen kiinnitettävää tai sen viereen laskettavaa lauttaa lähtö- ja laskeutumisalustaksi.
Pelastuslaitos nuottasi öljyä kolmen veneparin voimin eli kuudella aluksella. Savonlinnan Järvipelastajien yksi vene saatiin pelastuslaitoksen käyttöön yhteys- ja tiedustelualukseksi.
Illan edetessä pelastusjoukot arvelivat ensin, että öljyntorjunta jouduttaisiin keskeyttämään pimeän tultua, mutta sitten he testasivat, näkyykö öljy lämpökameran avulla – ja hyvinhän se erottui.
– Mikkelissä pidetyssä droonikoulutuksessa oli tullut puheeksi, että öljy näkyisi lämpökamerakuvassa, O’Leary sanoo.
– Lämpökamerakuvausta oli käytetty myös kerran talvella karanneiden hevosten etsinnässä. Hevosten jäljet näkyivät vielä pari tuntia myöhemmin lumessa lämpökameran kuvassa, Pitkonen lisää.
Tässä vaiheessa tulikin pelastustoiminnan johdolta komento, että öljynkeräys ei saa keskeytyä yölläkään.
O’Leary lennätti droonia veneparien ja öljylauttojen yläpuolella. Öljylauttojen sijainnin sai tallennettua droonin ohjaimeen lentämällä öljylauttojen reunoja pitkin jälki päällä. Droonin ohjaimelta lentojälkeä seuraamalla hän pystyi ohjeistamaan öljynkeräysalusten työskentelyä.
Vastaava jälki voidaan tehdä myös veneen karttaplotterin eli navigointilaitteen avulla ajamalla lenkki öljylautan ympäri ja tallentamalla ajojälki kartalle.
– Droonin käytöstä tiedustelussa on merkittävä apu, kun sillä voidaan tarkastella aluetta laajemmalta. Sitä voidaan varmasti hyödyntää sellaisillakin tehtävillä, mitä ei ole tultu vielä ajatelleeksi, Pitkonen pohtii.
– Veneestä käsin öljylautan paikantaminen on hankalampaa myös valoisaan aikaan. Ohuen kalvon löytäminen ja laajuuden hahmottaminen pinnan tuntumasta, eli veneen kyydistä, on todella vaikeaa. Kun katselukulma siirretään korkealle ylös, etsintä ja kokonaiskuvan hahmottaminen helpottuvat huomattavasti, O’Leary täydentää.
Öljyn erottuminen vedestä lämpökameralla ei perustu ainoastaan aineen todelliseen lämpötilaan, vaan materiaalin ominaisuuteen heijastaa infrapunasäteilyä. Öljy voi olla saman lämpöistä kuin vesi, mutta kun se heijastaa öiseen aikaan veden päällä olevaa kylmempää ilmaa peilin tavoin, se erottuu lämpökameran kuvassa ympäröivää vettä kylmempänä eli tummempana.
Pelastajat summaavat, että öljyvahingon hoidossa oli paljon onneakin matkassa. Tyyni sää oli suosiollinen öljyn keräämiselle. Myös droonin käyttöönotto heti tehtävän alussa auttoi öljyn paikantamisessa ja lämpökamerakuvauksella öljynkeräystä pystyttiin jatkamaan pimeässä, kun öljyä ei muuten olisi voitu nähdä.
– Toivottavasti meillä on jatkossa eri pelastusyksiköissä drooneja, joilla pystytään lentämään myös pimeällä ja sateessakin. Niille tarvitaan myös osaavia lennättäjiä. Moni pystyy droonilla lentämään, mutta oikean kameratekniikan tehokas hyödyntäminen erilaisissa tilanteissa onkin jo vähän eri juttu, O’Leary huomauttaa.
Lisätietoja:
riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä,
p. 040 129 5196, jani.jamsa@pelastustoimi.fi
